![\"\"](\"https:\/\/agnicoeagle.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/2020_collect_rocks-300x169.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
16.9.2020<\/p>\n
Rovaniemel\u00e4isen tutkimusassistentti Jorma Valkaman<\/strong> kiinnostus kiviin her\u00e4si jo varhain \u2013 eiv\u00e4tk\u00e4 kivet ole j\u00e4tt\u00e4neet miest\u00e4 rauhaan viel\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Valkaman vanhemmat harrastivat aikanaan kiven ker\u00e4ily\u00e4 aktiivisesti. Kiinnostuksen kiviin sytytti erityisesti Valkaman is\u00e4n lahjaksi saama uvaroviittin\u00e4yte, joka oli Outokummusta l\u00f6ydetty\u00e4 harvinaista, vihre\u00e4\u00e4 granaattimineraalia. \u201dSilloin minulla alkoi kytem\u00e4\u00e4n ajatus, ett\u00e4 kivet voivat olla yht\u00e4 kauniita kuin kasvimaailmakin\u201d, h\u00e4n sanoo. Valkama oli tuolloin noin 10-vuotias.<\/p>\n Tiet\u00e4mys kivien maailmasta alkoi kasvaa, kun Valkamalle tarjottiin malmikoiraa koulutettavaksi. \u201dKouluttajan tulee tuntea kivet ja mineraalit, joten aloin opiskelemaan aihepiiri\u00e4 toden teolla\u201d, Valkama kertoo.<\/p>\n \u201dVuonna 1979 n\u00e4in kollegan kivikokoelman, jossa oli 300\u2013400 kive\u00e4. H\u00e4n oli kiillottanut osan niist\u00e4 ja kun ne n\u00e4in, niin ajattelin ett\u00e4 onpa mahtavaa. Siit\u00e4 l\u00e4htien olen aktiivisesti vapaa-ajalla tehnyt maastoretki\u00e4 ja ker\u00e4nnyt kivi\u00e4.\u201d<\/p>\n Valkama kertoo ker\u00e4nneens\u00e4 kivin\u00e4ytteit\u00e4 koko Suomen alueelta ja ulkomailtakin. \u201dNyky\u00e4\u00e4n keskityn Lapin korukiviin, koska t\u00e4m\u00e4kin on niin laaja alue ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ihan tarpeeksi paikkoja miss\u00e4 kulkea\u201d.<\/p>\n Yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4\u00e4n Valkama pit\u00e4\u00e4 vuonna 1985 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Luoston ametistiesiintym\u00e4\u00e4. H\u00e4n oli tuolloin kaivanut vaimonsa Sirpan kanssa Lampivaarassa viiden vuoden ajan. \u201dOlin harrastanut kivien ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 vasta joitakin vuosia, ja sellainen l\u00f6yt\u00f6 kun jys\u00e4hti, niin se antoi kyll\u00e4 lis\u00e4\u00e4 intoa.\u201d<\/p>\n Toinen, etenkin Kittil\u00e4n kaivoksen kannalta t\u00e4rke\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 oli Kiistalan Vuomaj\u00e4rven kultakivil\u00f6yt\u00f6. Sen Valkama teki ty\u00f6kaverinsa kanssa Sodankyl\u00e4n ja Kiistalan v\u00e4lisen tien kunnostusty\u00f6maalta maaliskuussa 1986. L\u00f6yt\u00f6\u00e4 seuranneet tutkimukset johtivat Suurikuusikon kultaesiintym\u00e4n j\u00e4ljille. Kittil\u00e4lehden syksyll\u00e4 2018 tekem\u00e4n Valkaman haastattelun aiheesta voit lukea t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n Vuomaj\u00e4rven kultakivil\u00f6yt\u00f6 on osa Jorma Valkaman noin 40 vuoden aikana ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 kivikokoelmaa, jonka Agnico Eagle Finland hankki omistukseensa viime vuonna. Kokoelma on esill\u00e4 Kittil\u00e4n kaivoksella, ja olemme esitelleet sit\u00e4 my\u00f6s kaivoksen avoimien ovien p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja muissa tapahtumissa.<\/p>\n Agnico Eagle Finlandin malminetsint\u00e4geologi Pekka K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen<\/strong> arvioi kokoelmaa: \u201dKokoelma on hieno l\u00e4pileikkaus Lapin alueen korukivist\u00e4, kultamineralisaatioista ja muista mineraalin\u00e4ytteist\u00e4. N\u00e4ytteiden arvoa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 niiden l\u00f6yt\u00f6paikat tiedet\u00e4\u00e4n. Kokoelmassa on n\u00e4ytteit\u00e4 ymp\u00e4ri meid\u00e4n ty\u00f6skentelyseutua ja siin\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4yte, joka johti Suurkuusikon esiintym\u00e4n l\u00f6yt\u00e4miseen.\u201d<\/p>\n Valkama kertoo saaneensa K. H. Renlundin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 kaksikin apurahaa kivin\u00e4ytteiden etsint\u00e4\u00e4n. \u201dErityisesti 1990-luvulla kivin\u00e4ytteiden ker\u00e4\u00e4minen oli suosittu harrastus, mutta kyll\u00e4 edelleenkin GTK:lle l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n niin sanottuja kansann\u00e4ytteit\u00e4 tutkittaviksi\u201d, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n Kivist\u00e4 kiinnostuneille Jorma Valkama suosittelee Suomen korukivet<\/a> -teosta. \u201dSe on uusin suomalaisista korukivist\u00e4 tehty esittely ja siin\u00e4 on todella upeat kuvat.\u201d My\u00f6s internetist\u00e4 l\u00f6ytyy tietoa geologiasta ja mineraaleista muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n<\/a> verkkosivuilta.<\/p>\n \u201dKivi\u00e4 kannattaa etsi\u00e4 uusista kaivannoista, joissa on k\u00e4\u00e4nnetty maata, sielt\u00e4 niit\u00e4 l\u00f6ytyy helpoimmin. Kivien v\u00e4rit n\u00e4kyv\u00e4t hyvin sateen j\u00e4lkeen, kun maa on kosteaa. Kosteasta kivest\u00e4 saa k\u00e4sityksen, millaiselta se n\u00e4ytt\u00e4isi hiottuna\u201d, Valkama neuvoo.<\/p>\n