15.10.2021

Kittilän kaivoksella työskenteli  tänä vuonna  67 kesätyöntekijää. Viestintäharjoittelija Eerika Saarijärvi haastatteli metallurgisessa laboratoriossa työskennellyttä kesäharjoittelijaa Enni Myllyojaa.

Lähes 10 vuoden ravintola-alalla työskentelyn jälkeen 28-vuotias Enni Myllyoja päätti vuonna 2020 lähteä opiskelemaan kaivosalaa. Vuoden 2021 alussa hän haki kesätyöntekijäksi Agnico Eagle Finlandille ja sai paikan. Ennin mukaan ystävät olivat varsinainen katalysaattori muutokselle: ”He kertoivat minulle paljon työhommistaan, ja ajattelin vaan että vau, minäkin haluan tuonne.”

Kävellessämme hallintorakennukselta rikastamolle katselemme ohi ajavaa kasteluautoa. Sen kääntyessä poispäin Enni huikkaa: ”Tuollaista minäkin voisin ajaa!” Hänellä on suunnitteilla hankkia kuorma-autokortti ja halu kokeilla erilaisia työtehtäviä kaivoksella. ”Operaattoriksi minä ehkä eniten haaveilisin pääseväni, mutta miksei vaikka kuskinkin hommat kiinnostaisi”, hän selittää. Lopputulema on siis selvä: tänne voisi tulla uudestaankin.

Tärkein on kuitenkin työporukka

Kun kysyn Enniltä, mikä hänen työpaikassaan on parasta, vastaa hän välittömästi: työporukka. Viidennen kesän agnicolaisena on kiinnostavaa kuulla, miten ensimmäistä kertaa kaivoksella työskentelevä nuori suhtautuu työympäristöön, joka on minulle jo niin tuttu. ”Ilman heitä elämä olisi hyvin tylsää”, Enni nauraa.

Ennille on siis jäänyt hyvä kokemus mieleen kaivoksella työskentelystä. Tunne siitä, että on oikeasti osana suurta ja välittävää työyhteisöä on ollut sekä Ennille että minulle draivina tänne uudestaan hakemiselle. ”Nyt kun täällä on ollut, niin mua ei saa kumittamallakaan pois”, Enni kiteyttää.

Teksti ja kuva: Eerika Saarijärvi