5.1.2021

Osana toimintamme ympäristövaikutusten seurantaa teemme kalataloustarkkailua monenlaisin menetelmin. Tarkkailun tulosten mukaan Seurujoen kalasto on runsas ja kalaa voi syödä turvallisesti.

Kalataloustarkkailumme menetelmiä ovat kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu, sähkökoekalastus, taimenen alkuperän määrittely, mädin hautomiskoe, kalojen käyttökelpoisuuden arviointi ja kalatalousvelvoitteen ja toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointi.

Kalastuskirjanpito on jatkuvaa ja muut selvitykset tehdään kolmen vuoden välein. Tuloksista raportoidaan valvovalle viranomaiselle eli Lapin ELY-keskukselle.

Seurujoen kalaa voi syödä turvallisesti

Tätä nykyä Seurujoella kalastetaan melko vähän, mutta joki on kalastoltaan runsas. Istutamme Seurujokeen vuosittain 5 000 yksivuotiasta taimenenpoikasta, joiden elämää seuraamme muun muassa sähkökoekalastuksella ja kalastuskirjanpidolla. Kalastajien saamat taimenet ovat olleet pääasiassa rasvaevällisiä, mikä viittaa kalojen luontaiseen lisääntymiseen joessa.

Käyttökelpoisuustestien tulokset osoittavat, että Seurujoen kalaa on turvallista syödä. Rambolin tekemän tutkimuksen mukaan Seurujoelta pyydystettyjen taimenten ja harjusten metallipitoisuudet alittivat selvästi EU:n elintarvikkeille asettamat elohopean, lyijyn ja kadmiumin enimmäispitoisuusraja-arvot.

Myös vuoden 2020 käyttökelpoisuustesteihin kalastetut taimenet ovat rasvaevällisiä, ja ne pyydettiin vedenottamomme luota Seurujoesta. Niiden testitulokset saamme vuoden 2021 alkupuolella.

Kalastuskirjanpito

Kalastuskirjanpito on osa kaivoksemme jatkuvaa kalakantojen perustasojen seurantaa. Tällä tavalla hankimme alueen kalastajilta tietoa kalastettavista lajeista ja kalasaaliiden muutoksista. Näiden tietojen avulla pyrimme havaitsemaan kalakannan koossa tapahtuvat mahdolliset pidemmän aikavälin muutokset.

Kalastuskirjanpitäjät merkitsevät pyydyskohtaiset päivittäiset pyynti- ja saalistiedot kirjanpitolomakkeeseen. Lomakkeella ilmoitetaan myös pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista mahdollisista huomioista. Kalastuskirjanpitoa on tehty vuodesta 2006 lähtien lähinnä Seurujoella ja Loukisella.

Kalastustiedustelu

Kalastustiedustelu tehdään postikyselynä. Kokonaisotannan piiriin kuuluvat kaikki Kuivasalmen, Kiistalan, Lintulan ja Rouravaaran alueen vakituisesti asutut taloudet sekä vapaa-ajan asunnot. Tiedustelussa keskitytään kalastajien määrään ja saatuun saaliiseen kalalajeittain, ja lisäksi esitetään kysymyksiä kalastusta haittaavista tekijöistä.

Sähkökoekalastus

Sähkökoekalastus tehdään Seurujoella ja Loukisella yhdeksällä eri koealalla. Tuloksista lasketaan lajikohtainen tiheys ja biomassa pinta-alaa kohden. Mahdolliset lohikalat mitataan erikseen ja tarvittaessa niistä otetaan suomunäyte ikämääritystä varten.

Koekalastuksen yhteydessä koealalta määritetään myös alan mitat, veden syvyys, virtausolosuhteet, pohjan laatu, kasvillisuus sekä levä- lietekerrostumat. Lisäksi koealat valokuvataan.

Taimenten alkuperän määrittely

Ympäristölupaamme kuuluu kalanpoikasten velvoiteistutus, jonka yhteydessä taimenenpoikaset merkitään leikkaamalla niiltä rasvaevä. Näin niiden määrän suhde luonnontaimenen poikasiin voidaan määrittää sähkökoekalastussaaliista.

Mädin hautomiskoe

Ympäristölupamme mukaisesti meidän on selvitettävä jätevesien vaikutusta syyskutuisten kalojen (taimenen) mädin hautoutumiseen.

Mädin hautomiskoe tehdään tammi-helmikuulla, jolloin mäti on silmäpistevaiheessa ja kestää hyvin kuljetusta ja käsittelyä. Hautomiskokeessa käytetään Ounasjoen purotaimenen mätiä, jota haudotaan joen pohjalla mätirasioissa.

Kalojen käyttökelpoisuuden arviointi

Kalataloustarkkailuumme kuuluu myös kalojen käyttökelpoisuuden arviointi ja raskasmetallien analysointi. Kalojen sisältämät metallipitoisuudet kuvastavat elinympäristön laatua metallien suhteen. Koska raskasmetallit siirtyvät ravintoketjussa ylöspäin, ruokakalojen metallipitoisuuksia seurataan ja niille on asetettu enimmäisrajat.

Pyrimme saamaan tutkittaviksi Seurujoen yleisimpiä ruokakaloja – taimenta, harjusta ja haukea – sekä ahvenia. Tutkittavat kalat mitataan ja punnitaan ja kirjataan ylös, ovatko ne luonnonkaloja vai istutettuja. Tuloksia verrataan soveltuvin osin voimassa olevaan ahvenen ja silakan lihaksen elohopeapitoisuutta koskevaan ympäristölaatunormiin ja EU:n asettamiin elohopean, lyijyn ja kadmiumin enimmäispitoisuusrajoihin.

Toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkastelu

Ympäristölupamme mukaisesti meidän on seurattava, millaisia tuloksia kalatalousvelvoitteen täyttämisellä ja vuosittain maksettavalla kalatalousmaksulla saavutetaan. Tätä seurantaa teemme sähkökoekalastuksen, kalastuskirjanpidon ja kalastustiedustelun avulla.