15.6.2021
Radiopuhelin särähtää ja kutsuu peränajon työnjohtaja Joni Hoppulaa. Hän vastaa viipymättä maan alta tulevaan kutsuun, ja lyhyen keskustelun jälkeen akuutti ongelma saadaan ratkaistua. Tämä on varsin tyypillistä Hoppulan työssä, jossa korostuvat ennen kaikkea ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot.
Kaivoksemme sai uuden vahvistuksen työnjohtoon, kun Joni Hoppula aloitti vuoden 2021 alussa Suurikuusikon ja Rouravaaran, eli tuttavallisemmin Suuri-Rouran, alueen peräänajon työnjohtajana. Hoppulalla on takanaan pitkä kokemus kaivostoiminnasta, ja ura alkoikin jo vuonna 2005 Pahtavaaran kaivokselta. Sittemmin hän työskenteli useiden vuosien ajan eri kaivoksilla, kunnes työ toi Hoppulan vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Kittilän kaivokselle. Hoppula ehti työskennellä urakoitsijayrityksessä vuoden verran, kunnes siirtyi vuonna 2014 Agnico Eaglen Finlandin palvelukseen. Työura jatkui panostajana maanalaisessa kaivoksessa kuuden vuoden ajan, josta hän sittemmin siirtyi Suuri-Rouran työnjohtajaksi.
Hoppulan työnkuvaan kuuluvat uusien tunneleiden rakentamiseen liittyvät asiat Suuri-Rouran alueella. Työtehtäviä ovat esimerkiksi työvaiheiden suunnittelu sekä valvominen, kohteiden seuraaminen, erilaisten ongelmien ratkominen ja oman tiimin johtaminen. Hoppulan tiimissä työskentelee tällä hetkellä 12 henkilöä ja lisäksi tiimiin kuuluu myös välillisesti johdettavia urakoitsijoiden työntekijöitä.
Työnjohdossa muutokset tuovat haasteita
Työnjohtajan pesti on Hoppulan ensimmäinen esihenkilötehtävä, mikä on tarkoittanut, että uuden opettelua on riittänyt. Työtehtävän muutos on ollut pitkään kaivoksessa työskennelle Hoppulalle mieluinen ja tuonut mukanaan kaivattua vaihtelua.
”Kun tarpeeksi kauan työskentelee missä tahansa työssä, alkaa pikkuhiljaa kaipaamaan muutosta. Työnjohtajan tehtävä on tuonut paljon uutta ja lisännyt mielenkiintoa”, Hoppula kertoo.
Työtehtävän muutoksen mukana tulivat myös uudet työvuorot. Tämä on niin ikään ollut perheelliselle Hoppulalle mieluisa muutos. Vaikka Hoppula on ehtinyt työskennellä työnjohdossa vasta puolisen vuotta, hänellä on selkeä ajatus siitä, mikä uudessa työssä tuo eniten onnistumisen kokemuksia.
”Kyllä se on palkitsevaa, kun suunnittelet vuoronkulun ja se vuoro sitten menee suunnitelmien mukaan. Siitä jää tunne, että on voinut itse vaikuttaa asiaan”, hän pohdiskelee.
Onnistuneet vuorot palkitsevat työnjohtajaa, sillä työnkulun suunnittelu on varsin monimutkaista. Peräänajoon kuuluu lukuisia työvaiheita ja jatkuvia muutoksia. Prosessina peräänajoa voidaan ajatella kehänä, jossa samat työvaiheet toistuvat. Työnjohtajan työssä haasteelliseksi Hoppula kokeekin prosessien ylläpitämisen.
”Työtahti on todella tiivis ja pitää pystyä sisäistämään paljon informaatiota nopeasti, sillä tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Aiempi käytännön kokemus kaivostyöstä onneksi auttaa ja siitä onkin kiistattomasti hyötyä, kun pyörittää asioita täältä käsin”, Hoppula kertoo.
Työnjohdossa vaaditaan monien muiden taitojen lisäksi erinomaisia yhteistyötaitoja. Vuoron aikana Hoppula kommunikoi jatkuvasti tiimiläistensä kanssa, joista jokaisella on työn alla useampia kohteita saman vuoron aikana. Lisäksi yhteyttä pidetään tiiviisti myös tuotannonohjauskeskukseen eli Tokeen. Hoppulan mukaan työssä täytyykin pystyä pitämään jatkuvasti monta muuttuvaa asiaa mielessä.
Valmennus auttaa matkalla esihenkilöksi
Hoppula osallistui uuden työtehtävänsä alussa New Leader -koulutusohjelmaan, joka auttoi pääsemään alkuun esihenkilötehtävissä. New Leader on oma koulutusohjelmamme työntekijöille, jotka aloittavat ensimmäistä kertaa esihenkilötehtävissä yhtiössämme. Hoppula kertoo, että valmennuksessa tuli paljon uutta tietoa ja kiittelee kovasti valmennuksen vetäjää.
”Koulutuksen vetäjä oli aivan huippu ja kurssi oli todella antoisa taitavan kouluttajan ansioista”, Hoppula kiittelee New Leader -valmentaja Jukka Rantalaa.
Hoppulan mukaan johtamisessa on tärkeää kyetä tekemään päätöksiä niiden tietojen pohjalta, jotka ovat päätöksentekohetkellä saatavilla. Vaikka päätökset myöhemmin osoittautuisivatkin vääriksi, ei virheitä myöskään kannata jäädä turhaan murehtimaan. Hän korostaakin työn olevan vain yksi elämän osa-alueista.
”Kyllä tässä paineensietokykyä vaaditaan, mutta ei näitä hommia kannata alkaa stressaamaan. Viimeisen vuoron jälkeen työt kannattaa jättää tuohon pyöröportille ja suunnata vaikkapa lenkille”, hän kertoo.
Kysyttäessä hyvän esihenkilön ominaisuuksia, Hoppulan ei tarvitse kauaa vastausta pohtia. Hän nostaa esiin luotettavuuden, rauhallisuuden sekä tietyn jämäkkyyden. Lisäksi yhteistyötaidot ja tiimipelaaminen ovat Hoppulalle tärkeitä ominaisuuksia johtamisessa. Yhden asian hän nostaa kuitenkin työssään ehdottomasti muiden osa-alueiden yläpuolelle: turvallisuuden.
”Tärkeintä tässä on se, että kaikki lähtevät vuorosta terveenä kotiin. Tunneli etenee sitten omaa tahtiaan”, Hoppula summaa.
Teksti ja kuva Joni Hoppulasta: Essi Erkkilä
Jätä kommentti